Sisäilma

 

Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennuksen ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Siihen vaikuttavat lämpö- ja kosteusolosuhteet, tupakointi, rakennusmateriaalit, prosessit (esim. kopiointi) sekä ulkoilmasta peräisin olevat epäpuhtaudet kuten siitepöly ja sieni-itiöt.

 

Huono sisäilmanlaatu on terveysriski.

 

ÄRSYTYSOIREET

 

Silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireiden syynä voi olla liian korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus, orgaaniset kaasut, hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai bioaerosolit.

 

 

IHO-OIREET

 

Iho-oireiden (kuivuus, kutina, punoitus, yliherkkyysreaktiot) syiksi voivat paljastua liian korkea lämpötila, liian alhainen suhteellinen kosteus, ilmassa olevat hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai orgaaniset kaasut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄSYMYSOIREET

 

Päänsäryn, pahoinvoinnin, huimauksen ja väsymyksen taustalla voivat olla liian korkea lämpötila, korkea hiilidioksidipitoisuus tai orgaaniset kaasu.

 

 

ALLERGIA JA ASTMA

 

Allergia- ja astmaoireiden yleistyminen yhdistetään yleisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen ympäristötekijöiden muutokseen. Sisäympäristöllä on ratkaiseva merkitys ihmisen altistumiseen. Sen osuus kaikesta altistuksesta on noin 75 %. Oireita lisääviä vaikutuksia on passiivinen tupakointi, lemmikkieläimet, korkea ilman- tai rakenteiden kosteus, pölypunkit, alhainen siivoustaso sekä huono ilmanvaihto.

 

Suurin osa sisäilman ongelmista on kuitenkin ihmisten kokemia haittoja, ei niinkään sairauksia. Tyypillisimpiä haittoja on epämiellyttävä haju, veto tai tunkkainen ilma. Näillä on kuitenkin iso vaikutus viihtyvyyteen ja työtehoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miten parantaa sisäilmaa ilmastoinnilla?

 

Kaikkiin tekijöihin, voidaan vaikuttaa. Useimmissa tapauksissa kyseessä on käyttö- ja ylläpitotapojen muuttaminen, joka ei edes vaadi suuria investointeja.

 

Seuraa säännöllisesti: sisäilmaston ongelmat kehittyvät vähitellen. Mitä aiemmin ongelma havaitaan, sitä helpompaa ja halvempaa sen korjaaminen on.

 

Ilmanvaihdon varmistamiseksi venttiilit on pestävä säännöllisin väliajoin, myös korvausilmaventtiilit.

Suodattimet tulisi vaihtaa; omakotitaloissa vaihtoväli on noin 1 vuosi, teollisuudessa ja toimistoissa yms. 2-3 kertaa vuodessa. Rasvasuodatin tulee pestä säännöllisesti ja tarvittaessa vaihtaa.

Ilmanvaihtokoneen toimivuus on tarkastettava.

Tarvittaessa tulee tilata kanavienpuhdistus ja ilmastoinninsäätö, tuloilmakanavien desinfiointi ja koneenhuolto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pahimmat virheet

 

Venttiilit on jätetty pesemättä, yleisin laiminlyönti on tuloilmahormin venttiilin puhdistamatta jättäminen, tällöin ilma ei pääse kiertämään ja ilmastoinnilla ei ole mitään vaikutusta.

 

Korvausilmaventtiilit ovat kokonaan kiinni tai niiden suodattimet niin likaiset että ilma ei kulje läpi.

 

Ilmastointikone pyörii väärään suuntaan tai on kokonaan pysähtynyt.

 

Suodattimien vaihto on laiminlyöty.

 

Venttiileitä on käyty itse säätelemässä, jolloin säädöt eivät ole enää kohdillaan. Pesun yhteydessä näin voi käydä helposti, jos ei huomaa varoa asiaa.

 

Kanavia ei puhdisteta määräajoin. Poistoilmankanavien likaisuus heikentää huomattavasti ilmastoinnin tehoa, mutta suurempi ongelma terveydelle on likaiset tulokanavat. Tuloilman mukana tulee suodattamista huolimatta elinkykyisiä biologisia hiukkasia kuten bakteereita, itiöitä ja siitepölyä. Ne kulkeutuvat huoneilmaan, mikäli kanavien puhdistus laiminlyödään Ylimääräinen lika kanavissa on myös paloturvallisuusriski.

 

 

 

 

 

 

 

Yleiset suositukset puhdistuksesta.

 

Ravintolat ja muut ammattimaiset ruoanvalmistuspaikat, mihin kuuluu myös ravintola-alan oppilaitokset, tulee puhdistaa kerran vuodessa. Paloturvallisuusriskin takia tähän ryhmään kuuluu myös puusepäntehtaat.

 

Julkisten tilojen kuten esim. koulujen, tarhojen, sairaaloiden, kirjastojen ja teattereiden tulee puhdistuttaa kanavat viiden vuoden välein.

 

Kerrostaloissa työ tulee suorittaa kymmenen vuoden välein ja tätä suositellaan myös omakotitaloille.

 

Puhdistuksen suorittaja toimittaa puhdistuksesta tarkastus- ja puhdistuspöytäkirjan, josta selviää puhdistuksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet sekä mahdolliset puutteet ja huomautukset. Asiakirja toimitetaan kolmena kappaleena; asiakkaalle, paloviranomaiselle ja työn suorittajalle.

 

Palaa alkuun

Lahti: Tero Lehto, 045 631 6684, etunimi.sukunimi@sisailmajopa.fi

Riihimäki: Joni Toivanen,045 130 4412, etunimi.sukunimi@sisailmajopa.fi